Lauantaina juhlittiin kesälomien alkua ja koulunsa päättäviä. Nuorten juhlintaa ja tulevaisuuden suunnitelmia seuraillessa tuli väkisinkin mietittyä itseään tuossa vastaavassa tilanteessa. Tuolloin taisi olla koko maailma avoinna, ja kuinka sitä kuvittelikin tietävänsä kaikesta kaiken. Ei vielä tietoa tulevasta opintopaikasta, saati sitten edes ammattitoiveista.
Mutta jännä miten elämä ohjaa ja opettaa. Kaikki tehdyt valinnat eivät varmastikaan ole olleet niitä oikeita, mutta tekisinkö jotain toisin tai jättäisinkö jotain kenties tekemättä? En usko että muuttaisin mitään, päinvastoin. Kaikki harhailut opintojen suhteen ja erilaiset hanttihommat siinä ohessa ovat opettaneet ja tuoneet, jos ei muuta, perspektiiviä elämään. Ainoa asia jonka nyt tekisin lisäksi olisi lähteä ulkomaille opiskelemaan maailmaa nähdäkseni.
Omat tulevaisuuden suunnitelmat selkiytyivät vasta ajan kanssa. Lukiosta lähtiessä mielessä ollut opiskelusuunnitelma ei toteutunutkaan ja joidenkin vuosien ajan tuli haettua sitä omaa juttua. Joka onneksi sitten aikanaan löytyi, tai pikemminkin muodostui. Ja tässä sitä nyt ollaan, monta kokemusta ja paljon tietoa rikkaampana, työssä joka vie välillä maailman toiselle puolelle.
Lauantain kutsu lakkiaisiin oli ohittamaton syy menneiden muistelun lisäksi pukeutua uuteen pitsimekkoon. Kelitkin suosivat juhlijoita auringon paisteella ja launtaina kilisteltiin uusia valkolakkeja.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti